maanantai 23. maaliskuuta 2015

Hiljaista kun huopatossutehtaalla....ei pidä paikkaansa

Kyllä täällä tapahtuu...ja sattuu.

Viimeaikaisia tunnelmia voi kuvata monella sanalla, mutta yleensähän yksi kuva kertoo enemmän kun tuhat sanaa. Joten hemmottelen teitä kuvilla, ja muutamalla sanalla niiden lomassa.

 Jouluksi tehtiin jäälyhty jäädyttämällä erivärisiä vesiä pakastusrasiassa.
Tämmöiset sukat valmistuivat vähän niin kuin tilaustyönä, mutta eivät sitten päätyneet tilaajalle.


Tämän mallin kun näin niin tiesin tarkkaan kenelle haluan tehdä tämmöiset, pikkusiskoni numero 2. 
Hieman ennen joulu tytär lapsi toi äidille kukkapuskan, joka alkoi kukkia ja tekemään jopa raakileita tammikuussa. Mustikanvarpuja.





Tammikuussa se sitten alkoi, opiskelu puutarhapuolella. Minusta tulee isona ehkä puutarhuri. Tässä kuvia koulumme paprikahuoneesta johon istutimme paprikoita. Joku muu oli laittanut nuo tomaatit.

On sidottu kukkakimppuja.

Tomaatit ja kurkut kasvavat. Satoa saadaan jo ja kyllä maistuu.
Sijaistoimintaa tenttien lukuun. Kasvintunnistustentti meni...no läpi kuitenkin.
On me tehty pöytäasetelmiakin.
SydänKotona kutsuilla asiakkaat tekivät itselleen klipsikukkaroita ja -pussukoita, joten olihan minunkin kokeiltava. Olempa muuten aika tyytyväinen.
On me perheenkin kanssa retkeilty. Järven kiertäminen menossa.
Ja pidetty naisteniltaa hohtokeilauksen parissa.

Jatkossa opiskelu tulee viemään enemmän ja enemmän aikaa, mutta en ole pahoillani vaan nautin. Olen ehkä löytänyt oman alani. Ja tunneillahan voi neuloa, olen kysynyt luvan. Paitsi tietty käytännön tunneilla.